Taas on vuosi mennyt eteenpäin tuoden mukanaan muutoksia viestintään. Ihmisten toiveet ja tarpeet sekä teknologia ja viestintävälineet ovat jatkuvassa muutoksessa luoden uusia viestinnän muotoja ja keinoja. Viestintävälineiden muuttuvassa maailmassa sähköpostilla on kuitenkin edelleen vankka ja kasvava rooli. Myös tuoreet raportit osoittavat, että sähköposti on edelleen suosittu ja tehokas viestinnän väline.
Mihin suuntaan vuosi 2018 viestintää vei ja mitä voimme ennustaa sen pohjalta vuodelle 2019?
1. Segmentointi ja personointi lisääntyvät
Uutiskirjeviestintä ei ole pelkästään suurille joukoille lähetettyä massaviestintää, jonka toivotaan puhuttelevan edes osaa vastaanottajista. Nykypäivänä viestijän on hyvä tietää kuka on vastaanottaja ja mitä hän viesteiltä odottaa. Segmentoinnilla saadaan kohdennettua oikeat viestit oikeille henkilöille. Vastaanottajaa kiinnostavista aiheista voi kysyä jo siinä vaiheessa, kun henkilö liittyy postituslistalle.
Segmentoinnin ja personoinnin yhdistelmä voi nostaa avausprosenttia vielä pelkkää segmentointiakin suuremmaksi. Personoinnin myötä viestit tuntuvat vastaanottajasta henkilökohtaisemmilta ja juuri hänelle kohdistetuilta. Lue personointivinkkejä täältä.
2. Yksinkertaisuuteen ja interaktiivisuuteen panostetaan
Uutiskirjeisiin lisättyjen visuaalisten elementtien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Nyt suunta on kuitenkin toinen. Viesteistä aletaan karsia grafiikkaa ja tekstisisällölle annetaan enemmän painoarvoa. Kuvilla täytetyt viestit ovat kooltaan raskaita, joka johtaa siihen, että ensinnäkin viestit tulkitaan operaattorien toimesta helpommin roskapostiksi. Toisekseen myös vastaanottajat luokittelevat kyseisenlaiset viestit yhä useammin roskapostiksi. Edellisten lisäksi kevyemmät viestit ovat helpommin luettavissa mobiililaitteilla, joilla luetaan viestejä yhä enenemässä määrin (ks.kohta 4.). Tekstivoittoiset sähköpostit tuntuvat vastaanottajista myös usein henkilökohtaisimmilta sekä vilpittömimmiltä, sillä ne assosioituvat viesteihin, joita ystävät ja perhe lähettävät.
Toisaalta viestejä ollaan myös viemässä interaktiivisempaan suuntaan. Vastaanottajaa halutaan viihdyttää ja saada hänet reagoimaan viestiin erilaisin keinoin, kuten tietoiskuin tai lyhyin tietovisoin, pelein, GIF-animaation sekä klikkauskehoituksin. Myös markkinointiviestien alennus- ja ostomahdollisuudet sekä esim. käyttäjäkyselyt ovat tapa tehdä viesteistä interaktiivisia.
3. Tekstisisältö muuttaa muotoaan
Viestien visuaalisten elementtien karsimisen myötä painoarvo siirtyy itse tekstille. Uutiskirjeet, jotka sisältävät lyhyen tarinanmuotoisen introtekstin, ovat kasvavassa suosiossa. Tarinallisten tekstien käyttäminen läpi uutiskirjeen on myös kasvava trendi. Työelämän sukupolvenvaihdoksen myötä myös formaali tekstityyli väistyy vapaamuotoisemman kirjoitustyylin tieltä: rentous ja huumori ovat osa uutiskirjesisältöjä. Tarinoiden ja rennon tyylin kautta saa luotua oman näköisen viestin, johon lukijan on helppo samaistua.
4. Mobiilin käyttö kasvaa
Mobiililaitteiden käyttö on ollut vuosia kasvussa - vuonna 2020 älypuhelinten käyttäjiä ennustetaan olevan jopa 2.8 miljardia. Myös uutiskirjeet luetaan yhä kasvavassa määrin mobiililaitteilla, jonka vuoksi uutiskirjeiden tulee olla selkeästi luettavissa myös eri kokosilla kannettavilla päätteillä. Jos henkilö avaa uutiskirjeen mobiililaitteella eikä se näy oikein tai avaudu kunnolla, on todennäköistä että henkilö poistaa viestin samoin tein. Tärkeää huomioitavaa mobiilioptimoinnissa on minimalisoida kuvien ja videoiden määrä, käyttää responsiivisia viestipohjia, kirjoittaa lyhyitä tekstikappaleita sekä tehdä linkeistä selkeästi erottuvia. Creamailerin viestipohjat ovat valmiiksi responsiivisia, eli skaalautuvat oikein kaikilla päätelaitteilla.
5. Roskapostitus vähenee, viestien laatu korostuu
Ennen puhuttiin uutiskirjeiden vastaanottajamääristä, nyt puhutaan uutiskirjeiden laadusta. Mitä relevantimpaa viestintää lähetät, sitä merkityksellisempää se on vastaanottajalle. Ja sitä enemmän myös itse viestinnästäsi hyödyt.
EU:n tietosuojauudistuksen (GDPR) myötä henkilöiden yksityisyydensuoja kasvoi huomattavasti. Vaikka Bill Gates ennusti roskapostituksen loppuvan vuoteen 2006 mennessä, näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Mitä kuitenkin tapahtui on, ettei roskapostitusta enää sallita – ei palveluntarjoajat eivätkä vastaanottajat. Ostolistojen käyttäjät, massamarkkinoijat, joilla ei ole vastaanottajan lupaa lähettää viestejä sekä irrelevanttien viestien lähettäjät huomaavat nopeasti olevansa joko kansainvälisillä postitusestolistoilla tai peruttujen uutiskirjeiden suossa.
Sähköpostiohjelmistot tunnistavat jo hyvin roskaposteja ja siirtävät ne automaattisesti roskapostikansioon, jolloin viesti ei edes käy vastaanottajan postilaatikossa. Sähköpostiohjelmistot myös tunnistavat viestit, joita ei toistuvasti avata ja alkavat automaattisesti siirtämään viestit roskapostikansioon. Vastaanottajien on nykyään myös helppo itse ilmoittaa viesti roskapostiksi. Uutiskirjeiden tilauslomakkeiden yhteydessä on helppo kysyä mistä vastaanottaja on kiinnostunut ja tätä myötä lähettää segmentoitua ja vastaanottajalle relevanttia viestintää.
6. Analytiikan käyttö lisääntyy
Analytiikkaa seuraamalla saa hyvän kuvan siitä mistä vastaanottajat ovat kiinnostuneita. Analytiikkaa kannattaa käyttää hyväksi uutiskirjeitä ja niiden sisältöä suunnitellessa. Millaiset uutiskirjeet vetoavat vastaanottajiin? Mikä saa heidät toimimaan? Analytiikka auttaa hahmottamaan vastaanottajiat viestin takana olevina henkilöinä, joilla on tietyt mielenkiinnon kohteet. Analytiikkaa seuraamalla voit ennakoida vastaanottajiesi tarpeet ja tarjota heille viestintää, jota he eivät edes vielä tiedä haluavansa. Creamailerissa analytiikkaa voit seurata Raportit-välilehdeltä.
7. Muutokset sosiaalisessa mediassa vahvistavat sähköpostin asemaa
Sosiaalinen media on iso osa nykyistä viestinnän maailmaa. Siihen kohdistuvat jatkuvat algoritmi- ja käyttöjärjestelmämuutokset tekevät siitä kuitenkin epävarman sekä epävakaan viestintäkanavan. Yhä enenemässä määrin viestijät, markkinoijat sekä kuluttajat ovat selvillä siitä kuinka sosiaalisessa mediassa esim. säädellään mainosten näkyvyyttä. Tietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että luotto sosiaaliseen mediaan on heikentynyt. Vastaanottajat haluavat itselleen relevanttia ja luotettavaa tietoa luotettavien kanavien kautta ilman, että algoritmit tai pay to play -strategiat vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä tai ostokäyttäytymiseensä. Sosiaaliseen mediaan verrattuna sähköposti koetaankin usein autenttisempana ja luotettavampana vastaanottajan lähestymistapa.
Summa summarum
Yllä mainitut trendit vievät uutiskirjeviestintää laadukkaampaan ja koherentimpaan suuntaan, josta hyötyvät sekä viestijät että vastaanottajat. Maailma muuttuu ja viestintä muuttuu siinä ohessa. Vastaanottajien tietoisuus siitä millaista viestintää he haluavat vastaanottaa kasvaa jatkuvasti. Tämä tekee segmentoinnin, personoinnin sekä sisällönsuunnittelun entistäkin tärkeämmäksi. Sosiaalisen median epävakaus ja jatkuva muutostila tuo uutiskirjeille enemmän vaikuttavuutta ja jalansijaa. Muistamalla, että laatu korvaa määrän saamme viestinnällämme parhaan mahdollisen lopputuloksen.